Digiturvakompassi-podcast

Vieraana kuntaministeri Sirpa Paatero

Episode Summary

Olen ylpeä Suomen digin korkeasta tasosta! Vieraana kuntaministeri Sirpa Paatero.

Episode Transcription

Merkkien selitykset:

[?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44]

[??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44]

[tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen]

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

[äänite alkaa]


 


 

Puhuja 1 [00:00:06]: Hei! Olen Tuija Kuusisto, toimin valtionvarainministeriössä tietohallintoneuvoksena.


 

Puhuja 2 [00:00:11]: Minä olen Kimmo Rausko. Toimin Digi- ja väestötietovirastossa eli DVV:ssä pääsihteerinä. Tuijan kanssa me molemmat tahdomme edistää julkisen hallinnon digiturvallisuutta ja sitä kautta luottamusta yhteiskunnassa ja Suomen kilpailukykyä.


 

Puhuja 1 [00:00:27]: Tässä Digiturvakompassi-sarjassa tapaamme julkisessa hallinnossa vaikuttavia henkilöitä. Mitä on turvallisuus digimaailmassa? Mihin suuntaan digiturvaa pitäisi kehittää? Tässä joitakin kysymyksiä yhdessä pohdittaviksi.


 

Puhuja 2 [00:00:39]: Mikä ihmeen digiturva? Digitaalisen turvallisuuden avulla huolehditaan riskienhallinnasta sekä toiminnan jatkuvuudesta, tietoturvasta ja tietosuojasta sekä edistetään kyberturvallisuutta. Digiturva huolehtii meidän kaikkien tarvitsemien digipalveluiden toimivuudesta isona kokonaisuutena myös koko Suomen kyvystä selvitä erilaisista digimaailman häiriöistä ja hyökkäyksistä.


 

Puhuja 1 [00:01:05]: Vieraanamme tänään, tammikuun loppupuolella, on kuntaministeri Sirpa Paatero valtionvarainministeriöstä. Hyvää huomenta, ministeri Sirpa Paatero, ja sydämellisesti tervetuloa meidän podcastiimme.


 

Puhuja 3 [00:01:17]: Kiitos paljon. Erittäin hyvä aihe, koska tämä on ajankohtaisempi kuin pitkiin aikoihin ja näitä asioita varmaan lähestulkoon päivittäin sekä VM:n erilaisissa omissa työryhmissä ja työssä, mutta myös erilaisissa verkostoissa pohditaan koko ajan.


 

Puhuja 1 [00:01:36]: Ministeri Paatero, olet Sanna Marinin hallituksessa vastannut laajasta tehtäväkentästä kuntaministerinä. Tehtäväkenttääsi kuuluvat myös julkisen hallinnon digitalisaatio ja digiturva. Kaudellasi näiden alueilla on tapahtunut paljon edistymistä mutta myös meistä riippumattomia toimintaympäristömuutoksia, niin kuin me kaikki tiedämme. Miten valtion ja kuntien digipalvelut ja digiturva ovat auttaneet meitä toimintaympäristön muutoksissa, koronassa, ja sitten myöhemmin tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja nyt, sanotaan, että elämme kaikkien erilaisten muutosten keskellä, että ei oikein tiedä, miten mikäkin päivä menee.


 

Puhuja 3 [00:02:14]: Jos aloittaa positiiviselta puolelta, on tietenkin ollut hyvää, että me olemme aloittaneet Suomessa digitaalisuuden haltuunoton aikaa sitten. Meillä ihmiset ovat oppineet käyttämään digitaalisia palveluita. Meillä on yksityinen mutta myös julkinen puoli todella vahvasti siirtänyt palveluitaan digitaaliseen muotoon. Jos katsoo meidän niin sanottuja rankigeja, mehän olemme desimittauksessa komission puolelta ensimmäisenä, eikä ole ensimmäinen kerta, että olemme ensimmäisenä. YK:n rankingissa, missä katsotaan, miten julkinen puoli erityisesti pärjää, me olemme olleet toisena koko maailmassa eli kaikista YK:n maista. Tämä on tietenkin antanut meille mahdollisuuden, että meidän osaamistasomme, joka tietenkin koulutusmaana on varmaankin pohjana, on antanut meille hyvän tähän selviytymiseen koko yhteiskuntana. Meillä tosi nopeasti pystyttiin, niin julkisen hallinnon, mutta myös muut, hyppäämään korona-aikana digitaalisiin palveluihin huomattavasti vahvemmin. Ihmiset ottivat ne käyttöönsä, ja nopeasti pystyttiin siirtymään myös etätöihin, oli se sitten julkisella sektorilla tai kouluissa tai muualla. Meillä on pystytty tekemään nopeasti tekemään uusia toimintamalleja. Me olemme miettineet tätä jo ihan työehtoihin asti, miten uusi maailma tässä menee. Jos mennään toiselle puolelle, eli kun palvelut ja ihmiset toimivat paljon verkossa, tietenkin se tuo riskejä ja haasteita siihen, miten siihen voidaan vaikuttaan, miten meidän inframme toimii, miten yksittäisten ihmisten osaaminen siihen, että joku tulee sinun koneellesi tai vie sinun tietosi, mitkä ovat ne toimintamallit. Kun kaikki menee hyvin, se tuntuu olevan ihanaa ja helppoa, mutta sitten kun jokin menee solmuun, joku kaappaa sinun tilisi tai tuo jonkin viruksen koneellesi, mitä sitten tapahtuu. Näissä tietenkin tarvitaan koulutusta yksittäisille ihmisille. Se on ollut varmaan tällainen oppi tästä ajasta. Vaikka kuinka puhutaan diginatiiveista, tulevaisuuden nuorista ja lapsista, tämä puoli on myös siellä sellainen, mitä tarvitsee vahvistaa. Vaikka me todella näppärästi käytämme koneita, mutta mikä on turvallista käyttöä ja mihin ei pidä lähteä mukaan, niin se on tietenkin sellainen, mikä ei tule äidinmaidossa eikä pelkästään sillä, että niitä käyttää. Toisaalta olemme joutuneet, ja esimerkiksi eilenkin mietimme, onko meillä tarvetta muuttaa lainsäädäntöä, jotta kansalaisten tiedot pysyvät salassa ja raja siihen, kuka niitä voi käyttää, olisi mahdollisimman selkeä, ja että tällaisia, esimerkiksi Vastaamo-tapauksia, ei pääsisi enää tapahtumaan. Nämä ovat valitettavia esimerkkejä. Sitten ehkä tämän kaiken synkkyyden ja uhkakuvienkin lisäksi meillä on toisaalta aika hyvä tilanne yhteiskunnan luottamuksessa. Meillähän kuitenkin lainsäädännöt, meidän yhteisesti sovitut ohjeet ohjaavat meitä niin, että meillä viranomaisiin luottaminen, ihmisten luottamus toisiinsa ja yhteiskunnan eri toimijoiden on ollut varsin vahva. Itse asiassa tässä voi sanoa, että olin todella yllättynyt positiivisesti, että luottamus on myös kasvanut, kun eilen tulivat viimeiset tiedot, koska kriisin aikana se, että ihmiset luottavat, että yhteiskunta pitää huolta, on se nyt sitten mikä tahansa huoltovarmuusnäkemys, mutta tässä kohtaa tietenkin digitaalisuus. Me otamme vastuuta siitä ja pidämme reunaehdoista kiinni, ja se on tietenkin elinehto sille, että yhteiskunta pysyy rauhallisena, meillä kaikki asiat toimivat ja muuta saadaan järjestettyä. Me teemme pitkäjänteistä työtä, ja tähän tietenkin ohjaa, kun me teimme vuonna 2020 periaatepäätös digiturvallisuudesta, miten digiturvaa viedään eteenpäin, ja sitä periaatepäätöstä on noudatettu, eli iso linja koko hallituksella on ollut tässä koko ajan aika hyvin, minun mielestäni, näkyvissä.


 

Puhuja 2 [00:06:51]: Nostitkin jo esille uhkakuvia. Nythän kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja myös, voi sanoa, että viimeisten parin vuoden aikana myös Suomessa. Meidän DVV:n kansalaisdigiturvabarometrin mukaan 85 prosenttia kansalaisista on viime aikana tunnistanut huijaus- ja kalasteluviestejä, itse kukin meistä harva se päivä löytää erilaisista digikanavista. Verkkorikollisten tietojenkalastelu- ja huijausyrityksiä tapahtuukin valtavia määriä, Suomessakin jopa kymmeniä miljoonia vuosittain. Toisaalta osin Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan seurauksena myös Suomessa on palvelunestohyökkäyksiä, aina ei tiedetä, kuka niiden taustalla on, on tehty enemmän, ja määrällisesti voidaan puhua kymmenistä, jopa ehkä sadoista tuhansista vuosittain, eli näitä tunnistetaan mutta myös torjutaan päivittäin. Yleensä mediaan nousevatkin aina vain ikävät uutiset. 99,9 prosenttia onnistumisista ei tuoda esille. Tuossa äsken jo vähän valotitkin sitä, mitä valtionvarainministeriö ja hallitus on tehnyt yhteiskunnan ja kansalaisen digiturvan parantamiseksi. Haluatko nostaa jotakin muita esimerkkejä vielä tästä?


 

Puhuja 3 [00:08:11]: Joo, tämähän on sellainen kokemus. Mediassa käytävä keskustelu kuulostaa siltä, että Suomessa ei olisi tehty mitään ja me olisimme huonosti varustautuneet ja muuta. Kun äsken jo viittasin meidän tuloksiimme osaamis- ja infrapuolella ja kaikessa muussa, niin kyber on siellä yhtenä osana. Me olemme aika hyvällä tasolla. Aina on parannettavaa, se on kuitenkin aina selvä, mutta me olemme tehneet todella paljon ja paljon aikaisemmin ennen koronaa tai Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Lähtötilanne on toinen, vaikka tänne enenevässä määrin on erilaisia palvelustohyökkäyksia ja muita tehty. Iso muutoshan me olemme tehneet myös hallinnollisella puolella. Viimeksi eilen on käyty läpi, meillä on uusi digi-, data- ja julkisen hallinnon ministeriryhmä, missä käytiin läpi meidän kybersuojaukseen liittyviä kysymyksiämme. Meillä on yksi yhtenäinen toiminta, joka on ministeriryhmä ja siihen liittyvä Digitoimisto, jonka kautta asiat saadaan kootusti katsottavaksi. Jokainen ministeriö yhä edelleen vastaa omasta toiminnastaan, mutta meillä on yhdessä paikassa, ja me näemme, mitä toimenpiteitä tapahtuu, mitä euroja millekin sektorille tarvitaan ja miten esimerkiksi varustaudutaan Nato-kysymykseen, eli mitä se tarkoittaa meidän tietohallinnollemme ja digitaalisuuden turvallisuuteemme liittyen. Jos katsoo esimerkiksi infrapuolta, toisaalta myös eilen siinä samaisessa ministeriryhmässä mietittiin, että jos tulee sellaisia tilanteita, että kun pitää varustautua, varautua huoltovarmuuden näkökulmasta meidän tilojemme osalta, missä meidän julkisen, etenkin valtionhallinnon toimijat voivat toimia, mitä se tarkoittaa, pitää olla sähköä, pitää olla verkot, pitää olla lämmitys. Tämä on yksi konkreettisin infra, että meillä toimii, ja kuinka kauan niiden pitää toimia, jos meillä on jokin poikkeusolo? Tämä on meidän konkreettista päivittäistä työtämme valtionvarainministeriön sisällä, mutta tämä ministeriryhmän, jotta me saamme siihen kaikki eri osapuolet mukaan. Sen takia suomalainen malli, että tehdään yhteisiä, on ollut erittäin hyvä. Sitten toisaalta me olemme tehneet, ei pelkästään todellakaan nyt, harjoituksia, haukkaharjoitus on monille ehkä kuulijoistakin tuttu. Siinä kunnat ja nyt hyvinvointialueet ovat myös mukana, koska monesti se, että me pystymme huolehtimaan valtion toiminnoista, ei riitä, kun me tiedämme, että meidän julkinen inframme, esimerkiksi kaikille tulee mieleen sairaalat, mutta esimerkiksi vesihuolto, aika monet energiayhtiöt, jätevedet, kaikki se on kuntien hallinnassa, ja sen takia se koko ajatus, että meillä koko kokonaisuus on samalla tasolla tai ainakin lähes samalla tasolla suojattu, on hyvin tärkeää. Sitten meillä on tämä, mitä kautta suojausta ja osaamista voidaan ostaa alueille ja valtiolle. HAUS on ottanut käytännöksi tällaisen puitejärjestelymallin, että siellä on osaamista, että voidaan yhdessä tehdä niitä hankintoja, että jokaisen kunnan, hyvinvointialueen, jokaisen valtion viraston tai toimijan ei tarvitse itse osata sitä koko palettia ja pakettia, miten digiturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan parhaiten tehdä. Sitten me joudumme ja teemme koko ajan päivittäin eri virastoissa ja ministeriöissä, tämän julkisen ICT:n puolelta erityisesti, olemme tukena ja apuna. Nyt esimerkiksi kun hyvinvointialueet aloittavat, siellä on todella paljon meneillään monenlaisia asioita. Meillähän on oma Digi Finland myös olemassa, ja sen kautta voidaan yhteisesti käydä näitä asioita läpi. Se, että siellä pystyttäisiin saman tien rakentamaan sellaisia järjestelmiä, jossa digiturvallisuus olisi huomioitu, sitä apua ja tukea tietenkin toivotaan valtion puolelta. Hankinnat on niistä yksi asia tietenkin olemassa. Tämä tarvitsee koko ajan koulutusta. Koulutusta on järjestetty sekä virkamiehille, työntekijöille, on ne kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, mutta myös luottamushenkilöille, jotta ymmärrys ja tieto-taito kasvaisi siihen, että ne eivät ole budjetissa mikään ylimääräinen rasite eikä erä, vaan se on tärkeä osa johtamista. Se on välttämätön osa sitä, että kaikki saadaan toimimaan. Tämän takia myös on hyvä pitää mukana kaikki luottamushenkilöt. Sen takia erilaisia koulutusmalleja ja erilaisia harjoituksia on viety eteenpäin. Sen takia kokonaiskuvan luominen, se, että me pystyisimme tekemään parannuksia, meidän tulee tietää, millä tasolla me olemme, ja sitä on tietenkin parannettu ihan jokaisessa, varmaan, yksikössä ja jokaisessa kunnassa. Käytän yhtenä esimerkkinä norjalaista kuntaa, jonka selvityksen sain, kun meidän digiministerimme Pohjoismaissa tapasivat, ja se norjalainen 15 000 asukkaan kunnan kunta, kaikki olivat eräänä maanantaiaamuna menneet töihin ja kaikki koneet olivat pimeänä, kaikki tiedot olivat hävinneet, mikään sähköposti, mikään tiedosto ei auennut. Sen jälkeen he rakensivat kaiken uudestaan. Siellä oli kasapäin kymmeniä mappeja, koska joka ainoa asia kirjoitettiin paperille ja tehtiin päätöksiä. Tämä on järkyttävä mutta käytännön konkreettinen esimerkki siitä, miten se pahimmillaan voisi tapahtua. Sen takia on tietenkin hyvä, että nyt me olemme päässeet tästä pitkiä askelia siellä myös, mutta kun tapasin sen kunnanjohtajan tai pormestarin, niin oli se aikamoinen tarina kuulla tämä versio. Sen takia valtionhallinnon puolella vastuuta on nyt tällaisen verkoston osalta laitettu eteenpäin. Tietysti eduskunta on isossa roolissa tässä digiturvallisuudessa ja koko digitaalisuudessa. Tällä hetkellä eduskunnassa on käsiteltävänä meidän sinne viemämme digitaalinen kompassi, eli kun Euroopan tasolla ollaan tekemässä digitaalista kompassia, niin että mitä se tarkoittaa yhdistäen nämä yksityisen sektorin toiminnat ja julkisen sektorin toiminnat, niin me olemme päässeet, itse asiassa voisin melkein väittää, ensimmäisten jollei ihan ensimmäisenä tekemään se myös Suomessa. Olemme esimerkki monelle muulle maalle. Nyt se on eduskunnassa käsiteltävänä, ja ainakin tähän mennessä olen kuullut positiivista kommenttia siitä, että on yhteen paperiin koottu tällainen koko kokonaisuus. Toivon, että myös tämä malli, jolla tätä ministeriryhmää on viety eteenpäin, tämä Digitoimisto, niin sitten se digikompassin toimeenpano, josta eilen puhuttiin, niin pystytään sitten hallinnoimaan yhdessä tekemässä, niin se auttaisi tietenkin sitten niitä eteenpäin. Vielä yksityiskohta, niin meillähän on kaikkiin ihmisiin tulevaisuudessa vaikuttavat asiat elikkä digitaalinen henkilöllisyystodistus, identiteetti eduskunnassa käsiteltävänä, ja automaattinen päätöksenteko ja henkilötunnusuudistus eli monta tällaista digitaalista käytännön asiaa, jotka tulevat ihmisille sitten jo tämän vuoden aikana, toivottavasti, esille ja käyttöön, niin saadaan tässä vielä eteenpäin.


 

Puhuja 1 [00:16:24]: Joo. Todella mielenkiintoista. Digikompassi on hieno asiakirja. Siinähän digitalisaatiota ja digitaalista turvallisuutta käsitellään samassa paketissa ja yhtä aikaa. Se on hyvän yhteistyön tuloksena syntynyt. Suomihan onkin tunnettu maailmalla tästä hyvästä yhteistyöstä, ja on mielenkiintoista, että me emme välttämättä itse huomaa sitä, kuinka hyvin me pystymme tekemään yhteistyötä, ja aina välillä syntyy epäilyksiä sitten, kuka Suomea oikein johtaa, jos tulisi kyberkriisi tai hyökkäys, niin lamaantuisimmeko me, emmekä osaisi toimia, eikä tieto liikkuisi, niin tuntuu vaikealta tämän valossa, mitä kerroit, etä kun me olemme näin hyvin valmistautuneet ja itse asiassa hyökkäyksiä tapahtuu joka päivä, niin me kuitenkin selviämme niistä jatkuvasti, ja silti syntyy epäilyksiä, niin mitä ehkä sanoisit näille epäilijöille tai miten näet tämän yhteistyön merkityksen, mikä on kuitenkin meidän vahvuutemme digitaalisessa turvallisuudessa?


 

Puhuja 3 [00:17:32]: Joo, suomalainen malli turvallisuudessa, olen oppinut eduskunta-aikana tämän PTR:n, poliisi-tulli-rajayhteistyön, joka on ihan olennaista, niin tämä sama logiikka toimii myös, jos ajattelee meidän huoltovarmuuttamme, eli kaikenlaisissa huoltovarmuuskysymyksissä Suomessa yksityistyö julkisen ja yksityisen sektorin kanssa ja kansalaiset mukana on se, millä on menty eteenpäin. Tätä malliahan myös käydään maailmalta hämmästelemässä, miten meillä on voitu varustautua, miten meillä on kaikennäköistä materiaalia ja muuta jo valmiiksi ajateltuna ja varastoituna. Tämä tulee olemaan myös digitaalisuuden osalta se linja. Pieni maa, ei ole mahdollisuutta, että joku vain hoitaisi, koska siihen tarvitaan kaikkia mukana olevia osapuolia. Sen takia mielestäni on ollut erittäin hyvä, että me olemme pystyneet yhteistä resursointia myös seulomaan läpi eli katsomaan, minkälaisia resursseja. Voi olla, että esimerkiksi valtion kiinteistöjen osalta seuraava esitys on, että budjettiin laitetaan tarkistuksen mahdollistava summa, että voidaan katsoa, että verkot kriittisessä infrassa on mahdollista pitää yllä, muun muassa kaikkea tätä tehdään yhteistyössä. Me joudumme ja saamme isoja askelia ottaa, mutta ehkä juuri tähän kysymykseen, niin mielestäni se lähtökohta, että Suomessa on tehty paljon ja pitää yhä edelleen tehdä paljon, niin jokaisen pitää pitää huolta myös omalta osaltaan. Monestihan sanotaan, että suurin tietoturvariski on koneen ja tuolin välissä, ja sen takia koulutus, ei pelkästään, että meillä on tekniikat ja laitteet kunnossa vaan että se koulutus, miten ihmiset itse käyttävät niitä järjestelmiä tai sitten lähtevät mukaan kaikennäköisiin sähköpostillakin tuleviin kummallisiin yhteydenottoihin tai jotain muuta, niin se, että ymmärretään, mitkä ne ovat, ja että meillä on sisäiset verkot ja miellä on ulkoiset verkot ja niitä ei pidä sekoittaa ja kaikkea muuta tällaista, niin se koulutus on ihan olennainen asia. Myös ymmärrys siitä, että meillä yksityisen ja julkisen puolen verkot monessa kohtaa leikkaavat. Meillä esimerkiksi nyt eläkeyhtiöt, jotka tekevät ja toteuttavat lainsäädännöllistä tehtävää, siellä on ihmisten tietoja, jotka ovat kuitenkin yksityisen puolen, niin tämä malli, me voidaan tehdä sitten saman tason turvallisuutta tässä yleisessä. Sitten meillä on erikseen tämä sisäisen turvallisuuden, jotka menevät poliisien, supon puolelle tai puolustusvoimien tai rajavalvonnan puolelle, mutta tämä yleinen turvallisuus pitää olla myös yksityisen puolen sillä tasolla, että meillä ei ole epäilystäkään, että ihmisten tiedot lähtisivät esimerkiksi jonnekin liikkeelle. Tämän takia tämä suomalainen malli, josta ehkä tämä pieni maa on helpommin hoidettu näin, että ollaan totuttu tähän yhteistyöhön.


 

Puhuja 2 [00:20:50]: Kuulijoita varmaankin kiinnostaisi jokin vielä henkilökohtainen muistosi tai havaintosi digiturvasta ministerikaudellasi. Mikä on ehkä yllättänyt positiivisesti?


 

Puhuja 3 [00:21:04]: Jaa-a. Tämä ei ollutkaan ihan helppo kysymys. Mietin, että jos ajattelee henkilökohtaisesti, olen positiivisesti huomannut, että kun menen omaan verkkopankkiini, niin siellä aika usein tulee huomautus, että on taas ollut liikkeellä jotakin viestiä ja pankki informoi niistä asiakkaita. Se on mielestäni hyvä esimerkki, koska mitä enemmän ihmiset tiedostavat sen, että todellakaan pankki ei kalastele sähköpostilla sinun pankkitunnuksiasi tai muita tietoja, on hyvä osoitus siitä, että kaikkien täytyy olla itse valppaina. Digitaalisuuden ja digiturvan puolella työsektorilta nähtynä, kun katson esimerkiksi Valtorin tilastoja ja kuinka paljon, niin kuin äsken oli hyvä esimerkki, tai sanoitte siitä, että hyökkäyksiä on paljon, niin kuinka moni niistä saadaan torpattua, niin se on mielestäni ihan loistava esimerkki. Ne, mitkä menevät läpi julkisuuteen ja tietoon, ja nykytapahan on myös informoida niistä ihmisiä, että on tapahtunut jonnekin hyökkäys, joka on mennyt läpi, niin se lista, mitkä eivät mene läpi, on huomattavasti paljon pidempi ja todella mittava. Se on mielestäni digiturvallisuuden osalta todella hyvä juttu.


 

Puhuja 1 [00:22:32]: Kiitos. Onko jotakin muuta, mitkä tahtoisit vielä sanoa lopuksi?


 

Puhuja 3 [00:22:40]: Toivotan kaikille digiturvallista aikaa, koska äsken, ennen kuin aloitimme, puhuttiin muutama sana vaaleista, ja kyllä varmaan tämä tältäkin osalta vielä kiihtyy, osittain ne vaikuttamisyritykset ja osittain ikävä kommentointi siellä tai sivujen kaappaukset tai muuta sellaista, mutta digitaalisuus on hyvä väline. Me olemme oppineet elämään sen kanssa hienosti, ja se toisaalta on meille isoa bisnestä, se on parantanut julkisia palveluita monella sektorilla, ja sen takia olen ylpeä siitä, että Suomi on tällä tasolla digitaalisuudessa.


 

Puhuja 1 [00:23:16]: Kiitos tästä haastattelusta. Oikein paljon menestystä vaaleissa.


 

Puhuja 3 [00:23:21]: Kiitos paljon.


 

Puhuja 1 [00:23:22]: Kiitos.


 

Puhuja 2 [00:23:23]: Kiitos.


 


 

[äänite päättyy]