Digiturvakompassi-podcast

The end

Episode Summary

#Digiturvakompassin juontajat Tuija ja Kimmo pääosassa tässä päätösjaksossa. Palautetta podcastista voi lähettää Tuija Kuusistolle, etunimi.sukunimi@gov.fi ja Kimmo Rouskulle etunimi.sukunimi@dvv.fi

Episode Transcription

Äänitteen nimi: Digiturvakompassi - The End

Äänitteen kesto: 00:20:17


 

Merkkien selitykset:

[?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44]

[??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44]

[tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen]

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

[äänite alkaa]


 


 


 

Puhuja 1 [00:00:08]: Hei! Olen Tuija Kuusisto. Toimin valtiovarainministeriössä tietohallintoneuvoksena.


 

Puhuja 2 [00:00:12]: Minä olen edelleen Kimmo Rousku. Toimin edelleen Digi- ja väestötietovirastossa eli DVV:ssä pääsihteerinä. Tuijan kanssa me molemmat tahdomme edistää julkisen hallinnon digiturvallisuutta ja sitä kautta luottamusta yhteiskunnassa ja Suomen kilpailukykyä.


 

Puhuja 1 [00:00:31]: Tässä Digiturvakompassi-sarjassa tapaamme julkisessa hallinnossa vaikuttavia henkilöitä. Mitä on turvallisuus digimaailmassa? Mihin suuntaan digiturvaa pitäisi kehittää? Tässä joitakin kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi.


 

Puhuja 2 [00:00:43]: Ai, mikä ihmeen ihmeellinen digiturva? Digitaalisen turvallisuuden avulla huolehdimme riskien hallinnasta sekä toiminnan jatkuvuudesta, tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta sekä samalla edistämme ja kehitämme kyberturvallisuutta. Digitaalinen tuvallisuus huolehtii meidän kaikkien tarvitsevien digipalveluiden toimivuudesta ja isona kokonaisuutena myös koko Suomen kyvystä selvitä erilaisista digimaailman häiriöistä ja hyökkäyksistä.


 

Puhuja 1 [00:01:14]: Tämä Digiturvakompassi-sarjan jakso on meidän viimeisemme, Kimmo. Nyt vierailijatuoli onkin tyhjä, eli meillä ei ole tässä vierasta, mutta ajattelimme, että jos juttelisimme keskenämme.


 

Puhuja 2 [00:01:28]: Niin, kun katselin meidän tilastojamme, tämä on sitten podcast numero 35, ja täällä samoissa tiloissa silloin alkuvuodesta 2020 käynnistettiin tämä. Meillähän ensimmäisenä vieraana oli valtiosihteeri Päivi Nerg.


 

Puhuja 1 [00:01:44]: Joo, näin taisi olla. Tänä aamuna huomasin, että jostakin kumman syystä minä laitoin ihan samat vaatteet päälle kuin siihen ensimmäiseen podcastiin. Sitten huomasin, että ei voi olla totta, onko minulla kolme vuotta vanhoja vaatteita käytössä, mutta näinhän se on, että korona-aikana vaatteet kuluivat vähän vähemmän. Säästäväisenä henkilönä tyydyin tähän samaan asuun.


 

Puhuja 2 [00:02:05]: Tähän täytyy sanoa, että onneksi tulimme paikan päälle, koska jos olisimme olleen taas kotona, olisi pitänyt muistaa pukea yleensä vaatteet päälle, että tämä on tässä ollut tietysti myös yhtenä erottavana tekijänä. Tähän jos mietitään sitä kolme vuotta sitten, niin mehän silloin aloitimme nimenomaan fyysisillä nauhoituksilla, sitten todettiin, että nyt koronan takia poikkeuksellisesti meidän täytyy tehdä muutama verkon yli, ja niitä tuli yli 30.


 

Puhuja 1 [00:02:34]: Näinhän siinä kävi, ja käytimme monenlaisia digivälineitä. Koko ajan ne paranivat, ja äänenlaatukin parani.


 

Puhuja 2 [00:02:40]: Me teimme muuten digiloikan myös tuotannossa.


 

Puhuja 1 [00:02:43]: Totta kai. Hei, Kimmo, kun tässä me juttelemme digiturvasta, niin mitä sinä oikeasti teet muuta kuin näitä podcasteja?


 

Puhuja 2 [00:02:52]: Oikeasti teen kaikennäköistä muuta tätä digiturvaa edistävää. Oikeastaan voisin sanoa, että minun päätehtäväni on huolehtia siitä, että meidän digitaalinen maailmamme on turvallinen, nimenomaan julkisen hallinnon näkökulmasta. Sanoisin näin, että oma tavoitteeni on se, että meidän kaikki kansalaisemme luottavat sekä viranomaisiin, yrityksiin, siihen, että heidän tietojaan käsitellään turvallisesti ja oikein, eli haluan rakentaa luottamusta. Mielestäni olen luottamuksen ylläpitäjä ja rakentaja kehittämällä ja tarjoamalla tukea digitaalisten palveluiden ja ympäristöjen turvallisuuden kehittämiseksi. Tämä on tavallaan minun näkökulmani. Miten sinä näet, mitä sinä teet?


 

Puhuja 1 [00:03:35]: Joo. Tämä on hienoa, että sinulla on noin iso visio koko ajan mielessäsi, luottamuksen rakentaminen, sitähän me molemmat teemme. Ehkä itselläni tulee enemmän mieleen, edellisessä jaksossa ministeri Paateron kanssa keskustelimme Suomen digitaalisesta kompassista, joka nyt on eduskunnassa käsittelyssä, ja se on yksi esimerkki strategisista linjausasiakirjoista, joita itse olen vuosien aikana valmistellut. Sinnehän on kirjattu digitaalisen turvallisuuden avaintuloksia ja myös toimenpiteitä, joilla sitten avaintuloksiin päästään. Nyt eduskunta käsittelee tätä linjausasiakirjaa, mutta meillähän virkamiehillä työ jatkuu, eli me sitä jo tarkennamme sitten ja mietimme, miten sitten yksityiskohtaisemmin kuvaamme näitä toimenpiteitä ja niiden mittareita ja mittareiden tavoitetasoja ja tekijöitä ja aikatauluja ja sitten kustannushyötyä, tietenkin. Kaikki tämä on sitten valmistelua jo sitä seuraavaa hallituskautta varten, joka sitten toden teolla käynnistyy vaalien jälkeen, sanotaan kesälomien jälkeen, niin pääsemme sitten seuraaviin digiturvan kehittämishankkeisiin. Sitä tässä parhaillani valmistelen. Nythän meillä on, viittasimmekin tähän Haukka-hankkeeseen, joka on ollut menossa tämän hallituskauden aikana, ja sitä olen valtiovarainministeriössä vetänyt, eli hallinnon kehittämistä digiturvanäkökulmasta, sitä nämä vuodet olen oikeasti tehnyt. Siitä olemme tässä sitten viestineet tässä Kompassi-sarjassa.


 

Puhuja 2 [00:05:03]: Itse asiassa tuohan on ollut juuri se minun työni mahdollistaja, eli nimenomaan valtiovarainministeriön kautta olemme saaneet myös meidän hankkeille ja tehtäville rahoitusta ja sitä kautta julkisen hallinnon, ja voi sanoa, että välillisesti, vaikka meillä pääpainona on julkinen hallinto, niin yritykset, elinkeinoelämä, kaikki ovat hyötyneet tästä, kansansalaiset hyötyvät tästä kaikesta, eli jos ette ole kuunnelleet meidän edeltävää ministerin podcastia, niin kannattaa kuunnella, koska siinä oli erittäin hyvin kiteytetty se, mitä tässä on saatu viimeisten vuosien aikana tällä hallituskaudella aikaan ottaen huomioon, mikä tämä toimintaympäristön muutos on ollut. Minä nyt mietin tätä, että tuli korona, Venäjä hyökkäsi, inflaatio, niin nythän me olemme ikään kuin, jos mennään sata vuotta taaksepäin, silloinhan oli ensimmäinen maailmansota, tuli pandemia, globaali, paha sellainen, tuli, voi sanoa, että pörssiromahdus, toinen maailmansota, eli siinä 25 vuoden aikana mielestäni olemme kokeneet aika paljon samoja ilmiöitä hyvin nopeasti muutamaan vuoteen. En nyt ala verrata ja sanoa, että tämähän on sama vaan nopeutettuna, mutta kun toisaalta miettii teknologian kehittymistä, kuinka nopeasti tekniikka kehittyy, niin toivon, että me emme elä jatkossa tällä samalla vauhdilla, että ilmiöt menevät vastaavalla lailla. Toisaalta toivon myös sitä kautta, että tällainen teoreema pitäisi paikkaansa, sillä toisen maailmansodan jälkeen me elimme kymmeniä vuosia hyvin rauhallista aikaa tietyllä tavalla. Nyt sitten toivon, että kun nämä käynnissä olevat kriisit, toivottavasti, loppuvat, koittaa taas se seuraava vaihe, että me pääsemme rauhassa kehittämään näitä asioita. Nythän me olemme kehittäneet näitä asioita kriisin kautta.


 

Puhuja 1 [00:06:48]: Näinhän se usein tapahtuu, mitä useampi kriisi, sitä enemmän ikään kuin kehitystyökin nopeutuu. Itse näen, että ne ovat aina myös mahdollisuuksia. Tässäkin tapauksessa korona oli myös digiturvallisuudelle erittäin hyvä lähtö, jossa pystyttiin tekemään tämä digiturvaloikka myös samalla. Digiturvaan kiinnitettiin ihan eri tavalla huomiota. Nyt jos miettii niitä teknisiä arkkitehtuuriratkaisuja, joista nyt puhutaan, nehän on ihan toiselta pohjalta kuin kolme vuotta sitten, että siinä mielessä tekninen ympäristö on muuttunut todella vauhdilla. Näen, että aina muutoksen yhteydessä on aina mahdollista sitten vähän nostaa myös turvallisuustasoa. Kun meillä on kysymys, mitä on turvallisuus digimaailmassa, niin sehän on hyviä käytänteitä ja menetelmiä ja prosessia, jotka yhdistyvät sitten fyysisen toiminnan kanssa, mutta se on myös aina teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämistä, mitä meillä tulee teknologian kehittyessä.


 

Puhuja 2 [00:07:54]: Juuri näin, eli digiloikka, nyt on otettu tätä, voisi sanoa, että digiturvaloikkaa tai kyberloikkaa. Vaikka tässä Venäjän hyökkäyksessä on valtavan ikäviä asioita ollut esillä ja tuleekin varmaan olemaan, niin ainakin se on nyt mahdollistanut juuri sen, että turvallisuuteen on panostettu enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja tullaan panostamaan. Maanpuolustustahto ja -halu on Suomessa varmaan korkeimmillaan vuosikymmeniin.


 

Puhuja 1 [00:08:22]: Joo, ja kun mainitsit, että on tärkeää, että meillä valtiovarainministeriössä on resurssienhallinta, niin meillähän tietenkin sitten kaikki eri asiat kilpailevat keskenään myös rahoituksesta. Neljä vuotta sitten valmistelulla ja puhumalla tästä meidän toimintaympäristön muutoksesta silloin oli mahdollista saada rahoitusta tälle kuluneelle hallituskaudelle. Nyt sitten sama on edessä taas sitten seuraavalla hallituskaudella, ja niin kuin me kaikki tiedämme, taloudelliset resurssit ovat todennäköisesti niukempia nyt jatkossa, niin täytyy yhä selvemmin pystyä perustelemaan, miksi meidän yhteisin verovaroin kerättyjä varoja käytetään tiettyihin kohteisiin, ja sitä kautta, minun mielestä, sinä aloitit tällä, että me luomme luottamusta ja teemme yhteiskunnastamme turvallisen kansalaisille ja yhteisöille, meille kaikille elää ja toimia täällä, niin se on tietenkin se iso motivaattori, totta kai, että tämän puolesta koko ajan puhumme ja teemme töitä.


 

Puhuja 2 [00:09:22]: Mikä sinut on yllättänyt positiivisesti esimerkiksi tämän kolmen vuoden aikana? Mikä on sellainen, mikä on jäänyt sinulle mieleen? Otetaan sekä työtehtävien että vapaa-ajan näkökulmasta näihin meidän digimaailman asioihin.


 

Puhuja 1 [00:09:36]: Mielestäni ehkä eniten on yllättänyt kuitenkin tämä meidän suomalaisten iso resilienssi eli kriisinsietokyky. Ainahan on sanottu, että suomalaiset ovat parhaimmillaan kriiseissä, niin mielestäni, kun korona alkoi, esimerkiksi silloin keskusteltiin, että mikä valtio mahtaa tästä selvitä parhaiten, niin mielestäni olemme selvinneet Suomessa tosi hyvin. Me olemme kuitenkin pystyneet jatkamaan meidän elämäämme ja toimintaamme ja olemme kyenneet minimoimaan vaikutuksia niin, että keskimäärin meillä kaikilla kuitenkin elämä on sujunut ihan mallikkaasti. Samoin sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan, niin ehkä siinä yllätti se, että yhtäkkiä kaikilla oli sukupolvien takaisia sotamuistoja ja ne tulivat sitten esille, mutta sitä kautta se lujitti meidän yhteisöllisyyttämme ja vahvuuttamme toimia yhdessä. Se on kuitenkin ehkä ollut yllättävää, ja myös meidän ennakointikykymme. Näen, että kyky selvitä kriiseissä on se, että ennakoidaan ja valmistaudutaan, koko minun työurani me olemme aina varautuneet ja valmistautuneet eri tilanteisiin, ja sitten se kriisi on vähän erilainen, mikä tulee, mutta se ei haittaa, koska me olemme hyvin varautuneet siihen.


 

Puhuja 2 [00:10:48]: Niin, juuri näin. Me emme voi varautua kaikkeen, niin juuri sen takia sen pitää olla adaptiivista, sen pitää pystyä sopeutumaan. Sen, mitä olen itse tältä osin ihannoinut, on ollut Ukrainan resilienssikyky. Kun miettii, että siellä on sota päällä, siitä huolimatta siellä elämä jatkuu hyvin arkisen tuntuisesti, kun välillä katsoo uutiskuvia. Siellä liike-elämä toimii ynnä muuta, joten käsitys, mitä tämä voisi olla, mielestäni se on muuttunut täysin, kun on katsonut, miten he ovat pystyneet yhteiskunnallista toimintaa jatkamaan.


 

Puhuja 1 [00:11:29]: Joo, olet ihan oikeassa tässä. Meillä on aina yhtenä kysymyksenä ollut tämä, mitkä ovat sinun oppisi ja neuvosi, miten selviytyä turvallisesti digimaailmassa, niin mitä sanoisit tässä, mitkä ovat keskeiset keinosi?


 

Puhuja 2 [00:11:44]: Itse asiassa eilen jaoin kansalaisena kansalaiskybertekona ja laitan tänään muihin kanaviin myös ohjeen siitä, että kun meillä näitä digilaitteita, joillakin on vähän enemmän, kuten minulla, joillakin on vieläkin enemmän, aika harvalla kuin minulla, mutta kuitenkin olen käyttänyt ja käytän paljon digilaitteita, niin laitoin ohjeen siitä, että kun meidän pitäisi olla aina huolissani siitä, että kun otan älylaitteeni tässä käteen, niin nyt kun tällä pystyy nauhoittamaan ääntä, tässä on kamera, tämä tietää minun sijaintini, tämä tietää minun kalenteristani tietoja, tästä päästään sähköpostiini, mitä oikeuksia annan älylaitteissa oleville laitteille. Yleensä tässä vaiheessa aina sanotaan, että aina kun asennat jonkin sovelluksen, niin katso, mitä kaikkia oikeuksia se saa ja ole huolellinen ja lue kaikki dokumentit. Ei niitä kukaan oikeasti lue, mutta se vinkkini koskikin sitä, että sen sijaan, että luksi ne, niin käyn säännöllisesti älylaitteissani sen, millä kaikilla sovelluksilla on oikeus mikrofoniin, kameraan, yhteystietoihin, kuviin ja sitten paikkatietoihin. Sitten jos sinne on uinut jokin sellainen sovellus, että minä mietin, että eihän tuo ikipäivänä voi tarvita mikrofonia siihen toimintoon, mitä varten se täällä on, niin tiputan ne pois. Itse asiassa välillä teen niin, että laitan kaiken pois päältä niin, että sitten kun taas alan käyttämään sitä appia, niin se uikuttaa siellä, että nyt tarvittaisiin kameraa tai muuta, niin sitten käyn laittamassa sen päälle. Tämä ei vie paljoa aikaa, kun näin tekee, ja parantaa turvallisuutta paljon. Tämä on yksi keskeinen, oikeastaan viimeisen reilun vuoden aikana omaksumani vinkki, jota pyrin myös jakamaan.


 

Puhuja 1 [00:13:35]: Joo. Kuulostaa hyvältä.


 

Puhuja 2 [00:13:35]: Entä itselläsi?


 

Puhuja 1 [00:13:38]: Minulla on ehkä tämä, että en ole koskaan käyttänyt samaa salasanaa kahta kertaa, eli aina eri. Sitten välillä tulee ilmoituksia, että nyt on tässä ja tässä palvelussa salasanat varastettu, tai joskus on tullut niitä sähköposteja, että tiedän salasanasi, ja sitten on jopa laitettu, että se on se, mutta ne ovat olleet aina onneksi niitä vanhentuneita salasanoja, eli koskaan ei pääse muuta kuin yhteen palveluun sitä kautta. Se on ollut mielestäni todella tärkeää. Tietenkin sitten se tarkoittaa sitä, että täytyy olla jonkinlainen järjestelmä, jossa kaikki salasanat ovat.


 

Puhuja 2 [00:14:09]: Nyt odotan mielenkiinnolla jo sitä algoritmia, että ei tarvitse kertoa ihan yksityiskohtia, mutta voit vähän avata sitä algoritmia.


 

Puhuja 1 [00:14:16]: No, niin, miten niitä järjestellään. Jokaisella varmaan täytyy olla se oma ajatus, millä niitä salasanalauseita sitten pystyy tekemään, mutta se, että jaksaa aina joka kerta laittaa eri salasanan, niin se on ainakin se yksi ensimmäinen pelastus. Sitten toisaalta myös se, että onhan selvää, että näiden laitteiden kautta, jos joku tahtoo, ketä tahansahan meitä voidaan kuunnella ja voidaan sitten tallentaa meidän keskustelujamme. Jos oikeasti on luottamuksellisesta asiasta kyse, silloinhan tietenkin täytyy olla työpaikalla, mennä asianmukaisiin tiloihin, jossa tiedetään, että siellä ei tallennu mihinkään nämä keskustelut, tai sitten jos tämä ei ole mahdollista, niin yksi sellainen keskeinen keinohan on se, että jättää kaikki laitteet pois, aivan kaikki, ja lähtee ulos kävelylle ja sitten kertoo siellä sen asian, niin sitten tietää, että nyt se menee vain tämän ihmisen korviin, johon se on tarkoitettu. Mitään turvallista keinoahan muuten ei ole estää sitä, että jos joku nyt on juuri kiinnostunut sinusta, etteikö sitä keskustelua voisi saada selville.


 

Puhuja 2 [00:15:22]: Minulla oli alkuvuodesta, oikeastaan loppuvuodesta yksi tilanne, jossa minun piti mennä yhteen tilaisuuteen, ja siellä edellytettiin kaikkien sähköisten laitteiden riisumista, niin en muista, milloin minulla olisi ollut niin alaston olo. Ei mitään, että kaikki nämä minun viisi hyvinvointimittaria ja älylaitteet, puhelimet ynnä muut, niitä ei mitään ollut käytettävissä, niin tuntui oudolta mutta tietyllä lailla helpottavalta myös. Sitten, hei, vielä tähän, otetaan vielä loppuun positiivinen näkymä. Mikä sinun mielestäsi on tulevaisuuden positiivinen mahdollistaja, jonka avulla saamme taas ehkä näitä ikäviä asioita taklattua, mitkä meillä parantaisivat tätä digiturvaa? Otetaan riittävän pitkä jänne, esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä, mikä on mielestäsi sellainen, mikä voisi merkittävästi parantaa digiturvan tilannetta, koska nythän nämä, mitä aikaisemmissakin podcasteissa meillä on noussut esille, tämä uhkatilanteen muutos on kieltämättä huolestuttavaa, mutta otetaan sellainen positiivinen näkymä tähän loppuun.


 

Puhuja 1 [00:16:24]: Ajattelen sillä tavalla, että me olemme länsimaisena demokratiana sellainen yhteiskuntajärjestelmä, joka pärjää kuitenkin tässä ajan saatossa parhaiten, koska me olemme moniäänisiä, me kuuntelemme erilaisia tahoja ja kykenemme tekemään yhteistyötä, ja tavallaan vapaudesta ja yhteistyöstä syntyy aina voittava tulos, niin ajattelen, että me pärjäämme parhaiten tässä globaalissa kilpailussa ja sitä kautta me keksimme turvallisia ratkaisuja, jotka auttavat meidän yhteiskunnassamme selviytymisessä, on se tuleva tilanne sitten positiivinen tai sitten negatiivisempi, niin uskon meidän yhteiskuntajärjestelmäämme ja sen toimivuuteen ja kykyyn tuottaa meille aina niitä uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita voimme sitten hyödyntää. Tietenkin turvallisuus, niin kuin me kaikki tiedämme, sen pitää olla sisään rakennettuna ja sen täytyy olla meidän ympäristössämme mietittynä jo lähtökohtaisesti. Näen, että tämä tilanne jatkuvasti paranee, eli meillä on yhä parempia palveluita, jotka ovat yhä turvallisempia, kun me jatkossa digitalisoidumme yhä enemmän. Eihän vaihtoehtona ole se, että me emme digitalisoituisi, vaan totta kai me menemme yhä enemmän eteenpäin digissä, mutta uskon, että se on yhä turvallisempaa. Myös meidän erilaiset toimintamallimme ja tapamme kehittyvät myös. Minua ei yhtään huoleta se, etteikö Suomi selviäsi vaikka minkälaisista kyberhyökkäyksistä. Meillä on kyky johtaa ja toimia, ja me teemme sen yhdessä ja me teemme sen hyvin.


 

Puhuja 2 [00:17:51]: Täydennän tuota ehkä teknologianäkökulmalla siinä mielessä, että en tiedä, kuinka monta kymmentä tuhatta kertaa olen sanonut sanan tekoäly ja kuinka paljon siitä puhutaan, mutta nyt oikeastaan viime vuoden loppupuolella kun käynnistyivät Open GTP:n tuottamat palvelut sekä tavallaan tällainen tekstityyppinen tuotanto kuvien, osin myös videoiden, tuottaminen, niin tuossa kun meillä oli viimeisin meidän digiturvakatsauksemme, niin nostin siellä esille, että nyt oikeasti tämä vuosi on tekoälyn vuosi. Tämä tulee olemaan se vuosi, jos viime vuosi muistetaan Venäjän hyökkäyksestä, 2020 siitä, että korona tuli, niin sanon, että 2023 muistetaan siitä, että silloin tekoäly alkoi elämään. Tämä on niin merkittävä muutos, ja tavallaan se kyvykkyys, mitä nyt "vielä alkeellisella tekoälyllä" on, ja jos ne suunnitelmat, miten se skaalautuu seuraavien vuosien aikana, ollenkaan läheskään edes toteutuu, niin me elämme viiden vuoden kuluttua jo ihan erilaisessa tekoäly-yhteiskunnassa. Tähän tietysti liittyy jälleen kerran tämä meidän vakioteemamme, valtava, huikea mahdollisuus ihan aidosti, se voi muuttaa maailmaa, mutta verkkorikolliset ovat taas ketterinä siellä jo miettimässä myös sitä, miten sitä väärinkäytetään, että ei tämä meidän työmme tule loppumaan, se on ihan varmaa, mutta se tulee varmasti muuttumaan.


 

Puhuja 1 [00:19:15]: Joo, olen samaa mieltä kanssasi. Meillä on nyt yksi selvitys, mikä on menossa, on koneoppimisen käyttö digiturvan automaattisessa teknisessä valvonnassa. Meillä on ollut todella mielenkiintoisia haastatteluita siitä, kun me teemme tätä selvitystä. Nimenomaan tekoäly tarjoaa digiturvalle paljon mahdollisuuksia, ja se on itse asiassa välttämätöntäkin, koska eihän ihminen pärjää tiettyjä tekoälytoimintoja vastaan lainkaan, mutta toinen tekoäly, ilman muuta. Tässä, niin kuin sanotaan, me voimme myös sellaista rutiiniluonteista ja suorittavaa työtämme yhä enemmän siirtää koneille, ja sehän tekee meidän elämästämme itse asiassa helpompaa.


 

Puhuja 2 [00:19:55]: Aikaisemmin sanoit hyviksistä, niin voisi sanoa, että me hyvikset voitamme aina pahikset, mutta myös hyvistekoäly voittaa aina pahistekoälyn.


 

Puhuja 1 [00:20:03]: Juuri näin. Kyllä.


 

Puhuja 2 [00:20:06]: Tähän on varmaan hyvä lopettaa ja kiittää meidän kaikkia kuulijoitamme.


 

Puhuja 1 [00:20:09]: Samoin. Kiitos, Kimmo, sinulle hyvästä yhteistyöstä.


 

Puhuja 2 [00:20:12]: Kiitos, Tuija, jatketaan tästä.


 

Puhuja 1 [00:20:14]: Hei hei.


 

Puhuja 2 [00:20:15]: Hei hei.


 


 

[äänite päättyy]