Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen Vantaalta painottaa viranomaisten hyvän yhteistyön ja selkeiden vastuiden merkitystä turvallisuuden edistämisessä, erityisesti Helsinki-Vantaan lentokentän toiminnassa. Hän kertoo Vantaan kaupungin kokemuksia kansaisten näkökulmasta digiturva-asioissa COVID19-pandemian aikana.
[äänite alkaa]
Puhuja 1 [00:00:01]: Hei, olen Tuija Kuusisto, toimin valtiovarainministeriössä tietohallintoneuvoksena.
Puhuja 2 [00:00:06]: Ja minä olen Kimmo Rousku, toimin Digi- ja väestotietovirastossa eli DVV:ssä vahtipääsihteerinä. Tuijan kanssa me molemmat tahdomme edistää julkisen hallinnon digiturvallisuutta ja sitä kautta luottamusta yhteiskunnassa ja Suomen kilpailukykyä.
Puhuja 1 [00:00:21]: Tässä Digiturvakompassi -sarjassa tapaamme julkisessa hallinnossa vaikuttavia henkilöitä. Mitä on turvallisuus digimaailmassa? Mihin suuntaan digiturvaa pitäisi kehittää? Tässä joitakin kysymyksiä yhdessä pohdittaviksi.
Puhuja 2 [00:00:37]: Ai siis mikä ihmeen digiturva? Digitaalisen turvallisuuden avulla huolehditaan riskinhallinnasta sekä toiminnan jatkuvuudesta, tietoturvasta ja tietosuojasta sekä edistetään kyberturvallisuutta. Digiturva huolehtii meidän kaikkien tarvitsemien digipalveluiden toimivuudesta ja isona kokonaisuutena myös koko Suomen kyvystä selvitä erilaisista digimaailman häiriöistä ja hyökkäyksistä.
Puhuja 1 [00:01:02]: Tänään podcast-sarjassamme vieraana on Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Hyvää iltapäivää, Ritva ja sydämellisesti tervetuloa tähän meidän podcastiimme.
Puhuja 3 [00:01:13]: Joo, kiitoksia paljon kutsusta. Oikein mukava olla mukana tässä.
[musiikkia]
Puhuja 1 [00:01:33]: Vuosi sitten meidän kaikkien maailma muuttui. Vuosia ja vuosikymmeniäkin kestäneestä tilanteesta, jossa me ainoastaan varauduimme näihin erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, me yhtäkkiä siirryimmekin ilman mitään ennakkovaroitusta keskelle tätä nykyistä pandemiaa. Tämä kulunut vuosi on ollut hyvin yllätyksellinen ja maailmalla tilanne on tukala, ja tulevaisuus näyttäytyy sangen epävarmalta. Miten kaupunginjohtaja Ritva Viljanen näet, että Vantaan kaupungissa ja yleisemminkin kuntasektorilla on onnistuttu näinä matkustusrajoitusten, etätöiden ja yhä lisääntyvien rajoitusten aikana?
Puhuja 3 [00:02:11]: Joo, kiitos. Meillä tosiaan on nyt yli vuosi takana koronaa, eli kyllä todella poikkeuksellinen vuosi takana ja vielä jatkuu. Minun mielestäni on ollut hienoa, että julkinen hallinto on ollut yllättävän toimintakykyinen ja toimiva siitä huolimatta, että meillä on ollut lähes vuoden merkittävä osa meidän palveluista kiinni, eli ne on siirretty etäyhteyksille, tehty virtuaalisia palveluita. Minusta tämä kaiken kaikkiaan, niin kunnat ovat kyenneet hoitamaan koronan erinomaisella tavalla eli ne on hoidettu sillä tavalla, että on kyetty pitämään kuitenkin kaikki mukana ja kunnissa on operatiivinen kokonaisuus koossa. Keväällähän meillä oli joka päivä häiriötilannejohtoryhmä, jossa minulla on sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi, kaupunkiympäristö, kulttuuritoimi, meidän turvallisuussektori ja pelastustoimi tietenkin myös mukana, istuttiin saman pöydän ääressä ja katsottiin mitä tehdään. Nyt kun me osataan tämä niin hyvin, niin nyt me pidetään kaksi kertaa viikossa tämä meidän oma ja sitten kerran viikossa pääkaupunkiseudun yhteinen häiriötilannearviointi, ja linjauksia tehdään. Me ollaan vuoden aikana tehty tuollainen 320 linjauspäätöstä, se on aikamoinen määrä ja meillä on ollut poikkeukselliset toimivaltuudet myös kaupunginjohtajalle, eli olen voinut käyttää siis meidän lautakuntia ja kaupunginhallituksen päätösvaltaa, ja demokratia toteutuu siten, että kaupunginhallituksella on tietenkin otto-oikeus niihin päätöksiin, mutta näin ei ole vielä kertaakaan tapahtunut. Kysyit tuosta matkustusrajoituksista, niin siitä minä haluaisin muutaman sanan kyllä myös sanoa, että tässä minä näen nyt Suomessa erityisen kehittämistarpeen.
Puhuja 3 [00:04:12]: Vantaan kaupunki otti kesällä, viime kesänä sen lentokentän hoitaakseen ja me ollaan saatu tilanne hallintaan. Lentokenttä ei vuoda ja siellä on ollut massiivinen operaatio. 3.8.2020 lukien me ollaan testattu lentoasemalla 66 000 ihmistä. Me ollaan löydetty 1 300 koronapositiivista, eli saman verran kuin Suomessa on tartuntoja päivässä, että kyllä tämä korona on nyt kotimainen. Tämä on ollut massiivinen operaatio, joka maksaa siis kuukaudessa kymmeniä miljoonia euroja. Nyt meillä on selkeä tarve siihen, että nyt täytyy maahantuloasiakirjoja kyetä joustavasti määrittelemään. Meidän täytyy löytää realistinen terveysturvallinen tapa hoitaa maahantuloa, joka kuitenkin mahdollistaa elpymisen. Maailmalla ja Euroopassa suuret kaupungit elpyvät jo täyttä päätä, ja meidän täytyy Suomena olla mukana tässä, ja se ei voi toteutua sellaisella toimintapolitiikalla, joka meillä nyt on. Meidän täytyy lähteä siitä, että kun matkustaminen elpyy, me ollaan siinä elpymisessä mukana, mutta tehdään se terveysturvallisesti. Meillä on selkeät säännös- ja menettelytavat, kuten passi ja henkilökortti, että miten niillä tullaan maahan, mutta nythän tarvitaan todistetta, että olet sairastanut koronan tai rokotustodistus tai negatiivinen todistus. Nämä täytyisi selkeänä prosessina nyt määritellä ja meillä ei oikein ole selvää kuka tätä määritystä voi tehdä. Siinä on liian monta toimijaa nyt, että tästä tulee kauhean jäykkä, erittäin epäselvä prosessi tällä hetkellä. Mutta tässähän ei riitä Suomen rokottaminen, vaan tässä täytyy saada maailma kulkemaan samaan tapaan ja sen takia me tullaan tarvitsemaan tällaista terveysturvallista maahantulon määrittelyä pitkän aikaa, todennäköisesti koko ensi vuosi vielä. Tässä ei tosiaan riitä, että Suomi rokotetaan. Meillä tällä hetkellä maahantulo päivittäin on noin 400 ihmistä ja meidän normaalitilanne olisi 60 000 Helsinki-Vantaalla. Te ymmärrätte sen, että tämä on taloudellinen katastrofi myös näille ihmisille, että kyllä meidän täytyy sovitella useita arvoja. Me ollaan menetetty 16 000 työpaikkaa nyt jo ja jos me menetetään vielä nämä Aasian yhteydet, ja se vaivalla rakennettu hieno ja ekologinen lentoväylä Aasiaan, niin kyllä Suomi tulee siinä kärsimään ja meidän kansainvälinen kilpailukyky rakentuu erittäin paljon lentoliikenteen varaan. Tämä on tärkeä kysymys. Tämä on nyt hallinnassa, mutta meillä on käytännössä maahantulo estetty täysin. Tämä poikkeaa siitä eurooppalaisesta ja maailman linjasta merkittävällä tavalla, eli tarvitaan selkeämpi maahantuloasiakirjojen määrittämisen malli mikä se tällä hetkellä on.
Puhuja 2 [00:07:36]: Nostit tuossa esille yhden niistä lukuisista termeistä, jotka viimeisen vuoden aikana on nousseet vahvasti esille, terveysturvallisuus. No siitä päästään hyvin, että samaan aikaan totta kai tämä digitaalinen maailma on kehittynyt. Me ollaan tehty se kuuluisa digiloikka, joka on edellyttänyt sitten nimenomaan tämän podcastin aihepiirin eli digitaalisen turvallisuuden kehittämistä siinä samalla. Miten arvioisit, että millaisia haasteita digitaaliseen turvallisuuteen liittyy nykyisessä pandemiatilanteessa Vantaan kaupungin näkökulmasta?
Puhuja 3 [00:08:09]: No tässä kolme keskenään erilaista digiturvallisuuskysymystä on noussut esille. Ensimmäinenhän oli se, että kun me siirrettiin 11 000 työntekijää käytännössä etätöihin, hyvin pitkälle, niin voitiin havaita, että Vantaan kaupungin järjestelmät olivat kuitenkin onneksi valmiiksi varsin hyvin etätyötä tukevia ja siinä ei tarvittu paljon erityisempää, eli kapasiteettia ainoastaan kasvatettiin. Ei jouduttu tekemään mitään paniikkijärjestelyä, vaan se tapahtui hyvin luontevasti, että kyettiin käytännössä yön yli järjestämään turvalliset etätyöyhteydet. Toinen uusi toiminnallisuus, jota ei meillä aikaisemmin edes tehtävänä ole ollut tässä tällaisessa määrässä, on tartunnan jäljitys ja siihen vaaditaan tietenkin tietoteknisiä ratkaisuja, ja turvallisia tietoteknisiä ratkaisuja, koska siinä käsitellään ihmisten terveystietoja. Tämä myöskin ollaan kyetty hoitamaan, eli meillä on tartunnan jäljitykseen turvalliset tietotekniset ratkaisut ja kaikissa näissä ratkaisuissa pidettiin esillä sitä, että juridisluontoiset henkilötietojen tietosuojaan liittyvät asiat sekä teknisen digiturvallisuuden asiat hoidetaan erinomaisella tavalla. Kolmas asia on se, että meidän asiakkaiden palvelutapaamiset siirtyivät lähitapaamisista videotapaamisiksi. No, me siirrettiin siis yhdessä vuorokaudessa 32 000 lasta maaliskuun toisella viikolla etäopetukseen. Se oli huikeaa, Vantaahan oli ensimmäinen suuri kaupunki, joka antoi kaikille, niin perus- ja toisella asteella tietokoneet lapsille, kaupunki osti ne jokaiselle. Se on ollut meillä pitkä perinne ja se auttoi meitä tässä tilanteessa todella hyvin, eli meillä oli tämä toiminnallisuus jo olemassa, vaikka sitä ei etäopiskelussa opetuksissa käytetty, vaan sitä käytettiin koulussa. Mutta kun siihen oli totuttu, niin se siirtäminen etäopetukseen sitten kävi kivuttomasti. Sosiaali- ja terveystoimen puolella myöskin on siirretty asiakkaita huomattavassa määrin nyt videotapaamiseen ja siellä ei ole ollut sitä perinnettä, vaan asiakas on kohdattu sosiaali- ja terveystoimessa henkilökohtaisesti. Siellä on ollut meillä erityinen selvitystyö, että miten tämä järjestetään, minkälaisia digitaalisia uusia sovelluksia tarvittiin ja kun käsitellään kuntalaisten arkaluontoisia terveys- ja muita henkilötietoja, niin totta kai tämä digiturvallisuus oli erittäin tärkeä asia, että siellä on siis tehty ihan uudelleen rakentamistyötä.
Puhuja 1 [00:11:07]: Hyvin paljon näitä haasteita olette hienosti onnistuneet nopeasti selättämään ja hyvinhän tämä on edennyt näin ihan julkisuudessakin olleiden tietojen valossa. Miten sitten kun miettii ihan kaupunkilaisten elämää ja sitten yhteisöjä, näitä yrityksiä ja sitten erilaisia yhdistyksiä, muita toimijaryhmiä, niin millä tavalla sitten nämä haasteet on selätetty heidän näkökulmastaan ja onko teillä mahdollisesti suunnitteilla tai jo tehty ikään kuin näitä sitten selvityksiä miten kaupunkilaiset on nämä tilanteet kokeneet ja sitten vieläpä ehkä tästä turvallisuutensa näkökulmasta?
Puhuja 3 [00:11:55]: Joo, kiitos. No, ensinnäkin nämä tällaiset täysin avoimet virtuaaliset palvelut kuten seniorijumpat, meidän striimatut äitienpäiväkonsertit ja ikäihmisille konsertit, niin ne on olleet ihan hurjan suosittuja ja nythän on ihan selvää, että eihän näitä voi lopettaa. Esimerkiksi meillä on ollut tällaisissa seniorijumpissa jumpparyhmässä päivässä 25-30 ihmistä. Nyt meillä on 2 000 ja ne on saavuttaneet tosi ison suosion. Nyt on selvää, että niitä täytyy ilman muuta jatkaa, että ei tällaisia voi lopettaa. Sitten meillä Vantaa on, meidän omat virkamiehet sanoo, että maailman paras tässä rakennusjärjestelmässä. Meillä on juuri käyttöönotettu, 2019 otettiin käyttöön kokonaisuudessaan pitkään rakennettu niin sanottu Matti-järjestelmä ja siinä sen koko rakennuslupaprosessin voi tehdä virtuaalisesti. Se on ihan huikea, se on ihan valtavan huikea ja siellä on karttaa, toiminnallista 3G -havainnointia ja muuta, voidaan vaikka mitä, niin sehän oli nyt tavaton onni. Meidän tuolla kaupunkiympäristön palveluissa, jossa oli siirrytty Matti-järjestelmän käyttöön juuri 2019 vuoden lopulla, kaikki toiminnallisuus jatkui entisellään, koska se oli jo digitaalista. Se mikä kaupunkilaisille on nyt uutta on siis se, että näihin silloin kun käsitellään, nyt kun me ollaan avattu sitten esimerkiksi nämä sosiaali- ja terveystoimen virtuaaliset palvelut, niin niihin toki tarvitaan tunnistautumista, ei voi muuta ajatella kuin vahvaa tunnistautumista, kun käsitellään henkilötietoja. Kaikissa niissä palveluissa missä käsitellään henkilötietoja, terveystietoja, taloustietoja, henkilön taloustietoja, vastaavia, niin tarvitaan vahva tunnistautuminen ja siinä käytetään joko sähköistä henkilökorttia tai pankkitunnuksia. Tässä yhteydessä kun olen ollut Väestörekisterikeskuksen ylijohtajakin urani eräässä vaiheessa, niin sanon, että onpa harmi, että toisin kuin Viro, vaikka Suomessa se keksittiin tämä sähköinen henkilökortti, niin meillä ei sitä ole saatu yleistymään, koska nythän tämä tilanne osoittaa sen, että myös verkkoon tarvittaisiin luotettava julkisen hallinnon varmentava ikään kuin sähköinen passi, jolla sen henkilöllisyyden voisi tunnistaa. Meilläkin joka viides asukas puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea ja ruotsia, kaikkihan eivät siis saa pankkikorttia eivätkä saa tällaista sirullista pankkikorttia ja kuitenkin oikeus asioida julkisen hallinnon palveluissa on jokaisella.
Puhuja 1 [00:14:41]: Joo, tämä on mielenkiintoinen näkökulma, että tässä harrastusympäristössä itsekin ihan hiljattain viime viikolla törmäsin tähän tilanteeseen, että tässä oman kunnan ympäristössä niin puhuttiin allekirjoituksista ja sitten todettiin, että on tällainen sähköinen allekirjoitusjärjestelmä otettu käyttöön. Yksi henkilö sanoi, että ei hänellä ole pankkitunnuksia, niin kerroin, että hei tiesitkö, että poliisilta haettava tämä henkilökortti, niin myös sillä voi tunnistautua ja se oli uusi tieto. Tämä valitettavan huonosti sitten tunnetaan tämä mahdollisuus myös käyttää henkilökorttia edelleen, vaikka siitä on pitkä aika, kun se sinun johdollasi silloin kehitettiin.
Puhuja 3 [00:15:25]: Se on totta, että sitä ei ole markkinoitu sillä tavalla ja siihen ei tehty sitä siihen sopivaa infraa riittävästi, sehän käy aika harvoihin palveluihin sitten kuitenkin lopulta. Mutta nyt tarve on, olimme silloin jo oikeassa, en malta olla sanomatta.
Puhuja 1 [00:15:46]: Juuri näin, ihan totta, näin se on. Se oli silloin aikaansa ehkä liikaa edellä. Useinhan hyville ajatuksille käy niin, että kun on aikaansa edellä, niin ne toteutuvat sitten vasta myöhemmin.
Puhuja 3 [00:15:58]: Näin on.
Puhuja 2 [00:15:59]: Tuossa nostit osittain esille juuri näitä kehittämistarpeita mitä koronaviruspandemia-aikakausi on meille opettanut, niin jos sinun pitäisi nostaa nyt yksi tai kaksi sellaista menestystä, josta me voidaan Suomessa olla erityisen ylpeitä jopa kansainvälisestikin verrattuna tähän viimeiseen vuoteen, niin mitkä olisi ne sinun kaksi nostoasi?
Puhuja 3 [00:16:20]: No kyllä siis minulle ensimmäinen nosto on kyllä yleensä ylipäätään tämä, että miten joustavasti suomalainen julkishallinto siirtyi digitaaliseen ympäristöön ja meillä kyllä julkishallinnon kaikki peruspalvelut toimivat, vaikka ne ovat fyysisesti oikeastaan kaikki, tälläkin hetkellä meidän lähes kaikki peruspalvelut ovat kiinni, lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja pienten lasten perusopetusta, kaikki muu on suljettu. Mutta tavalla tai toisella pystyt kaiken kuitenkin tekemään, kaikki lupahallinto toimii, että tämä on minusta se suurin. Kyllä sitten toinen nosto minkä minä sanon, niin kyllä minä kumarran syvään sosiaali- ja terveystoimen rohkeille upeille naisille. Sehän on Suomen suurin naisala ja silloin kun keväällä ei käytännössä tiedetty muuta kuin, että tämä on erittäin vaarallinen tauti ja voi tappaa helposti. Nythän me tiedetään tänä päivänä paljon enemmän, mutta nämä meidän sosiaali- ja terveystoimen naiset kohtasivat tämän taudin uljaasti. Kukaan ei kieltäytynyt työtehtävistä ja niihin koteihin mentiin hoitamaan perhettä, jossa tiedettiin, että kaikki sairastavat koronaa ja se taudin hoito otettiin hyvin haltuun. Meillähän ei ole tullut mitään paniikkitilanteita, kukaan ei ole jäänyt hoitamatta. Varauduttiin vielä paljon pahempaan, mutta tauti kyettiin ja opittiin hyvin nopeasti hoitamaan sillä tavalla, että se ei eskaloitunut. Meillä esimerkiksi kuolleisuus ei tullut sellaiseksi kuin mitä saatettiin joistain muista maista samaan aikaan lukea. Ja kolmantena minä otan sitten nämä pienet ilon aiheet, niin nämä on kyllä minusta nämä meidän hauskat virtuaaliset palvelut olleet todella mukavia. No nyt viimeksi tällä viikolla on vietetty naisten päivää verkossa, jossa me ollaan nostettu näitä Vantaan historiallisia vahvoja naisia, kuten Laila Pullinen ja monia muita, kerrottu heidän tarinaansa ja niistä on tullut kauhean viihdyttäviä hetkiä.
Puhuja 1 [00:18:45]: Joo, olet täsmälleen oikeassa tässä, että meidän sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö, naiset eturintamassa, niin on kyllä erittäin sisukkaasti ja urheasti toimineet tässä tilanteessa. Ja myös samoin kaikki ne, jotka eivät voi etätöitä tehdä, vaan joiden on joka päivä sitten otettava ikään kuin se henkilökohtainen riski, että tapaa paljonkin henkilöitä. Tässä tietysti yksi näkökulma on tämä meidän yhteiskunnan luottamus, luottamus toisiin ihmisiin ja luottamus siihen, että pitkälti kaikki tahtoisimme toisillemme hyvää ja positiivisia asioita. Tässä Digi- ja väestötietoviraston tuoreessa digiturvabarometrissa noin 80 prosenttia vastaajista luottaa siihen, että viranomaiset käsittelevät turvallisesti henkilö- ja muita tietoja, mutta sitten yritysten osalta luotetaan vain 27-prosenttisesti, eli meihin viranomaisiin vaikutetaan luotettavan enemmän kuin yrityksiin. Mutta miten kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, mitä sinusta on luottamus?
Puhuja 3 [00:19:56]: Kyllä se lähtökohta on, siis minusta luottamus rakentuu meidän oikeusvaltioperiaatteelle eli jokainen voi luottaa, että julkishallinto toimii lakien ja asetusten mukaisesti tinkimättömästi. Toinen on, että voidaan luottaa siihen, että julkinen hallinto on korruptoitumaton. Sellainen valtio, jossa on paljon korruptiota, niin siinä ei mikään resurssi riitä, se ei kehity. Mutta kyllä tällainen korruptoimaton asiansa osaava julkinen hallinto, niin se on luotettava. Sitten minusta tämä myöskin, että kun ihmiset, tähän luottamukseen nojataan paljon, että me kerätään itse asiassa paljonkin tietoa ihmisistä ja kun kerätään ihmisistä tietoa, he voivat luottaa, että sitä ei käytetä heitä vastaan, että sitä käytetään tietoturvallisesti ja oikein. Se on mahdollistanut meille tämän hyvän tietoyhteiskunnan ja tällaisen digitaalisen edistyneisyyden mikä meillä Suomessa on. Kyllähän meidän perusrekisterijärjestelmä esimerkiksi on ihan ainutlaatuinen, että tieto kerätään vain kerran, mutta sitten siellä on pari, kolme tuhatta eri organisaatiota, jotka käyttävät päivittäin niitä tietoja ja saadaan sillä tavalla ihmisille hyvin helppoja, hyviä palveluita.
Puhuja 2 [00:21:23]: Miten, Ritva, sitten ihan voit sanoa, että arjessa, niin itse huomioit tämän digitaalisen turvallisuuden omassa elämässäsi?
Puhuja 3 [00:21:33]: No kyllä ensinnäkin nyt tässä, kun näitä etäkokouksia on kyllä todella paljon, nyt on opittu, tehty kyllä digiloikka, josta paljon puhuttiin. Ensinnäkin meillähän on täysin julkisia kokouksia, mutta meillä on myöskin kokouksia, jotka eivät ole julkisia, kuten esimerkiksi kaupunginhallituksen kokoukset. Valtuustokokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen eivät. Eli tässä omassa minä pidän huolen siitä, että jos olen ei julkisessa -kokouksessa myöskin se paikka, jossa minä osallistun etänäkin siihen ei julkiseen -kokoukseen, sen täytyy olla tietoturvallinen ja turvallinen paikka, eli että noudatan niitä samoja pelisääntöjä. Sitten toinen on, että minä en jätä papereita ajelehtimaan ja meillä on turvaluokiteltu hävittämisen tavat, että miten mikäkin paperi, missä se voidaan hävittää, että myöskin sitten henkilötietoja sisältävät paperit hävitetään turvallisesti. Ja kolmas minun arjessani on siis se, että kyllä minä katson myöskin vähän kännykän käyttöäni, eli ei ole syytä missään, no nyt ei ole väkiruuhkia, mutta luottamuksellisia asioita julkisessa paikassa missä joku toinen voi kuulla, niin sitähän ei ole syytä tehdä, vaan katsoa myöskin sitten se, että miten kännykkään puhuu ja missä tilanteessa puhuu. Ja kaikkeahan ei voi kännykässä edes käsitelläkään, sen tietoturvataso ei vaan riitä.
Puhuja 1 [00:23:09]: Joo, hyviä neuvoja meille kaikille otettavaksi huomioon työelämässä. Sydämellinen kiitos, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, että tulit tähän meidän podcastiimme vieraaksi ja kiitos arvokkaista näkemyksistäsi. Oikein paljon onnea ja menestystä edelleen. Nyt meillä on edessä edelleen näitä pandemian vaikeita aikoja, niin ei voi kuin ihailla teidän kaikkien johtajien uutteruutta ja ahkeruutta, että olette nyt näin pitkään, jo vuoden jaksaneet ikään kuin toimia näin käsittämättömän stressaavassa ja kuormittavassa tilanteessa, ja edelleen äänestä ei kuulu väsymys, vaan pirteys ja into työtä kohtaan. Kiitos tästä ja oikein positiivista jatkoa. Kyllä kaikki pandemiat on aina selätetty ja niin tämäkin jossain vaiheessa sitten on ohitse, ja voidaan sitten rauhallisin mielin jatkaa. Kiitos paljon.
Puhuja 3 [00:24:05]: Joo, kiitos paljon ja oikein hyvää kevättä teille.
Puhuja 2 [00:24:07]: Kiitos, samoin.
[äänite päättyy]